Einar Böök - Yhteiskuntaoppi










P. Munch: Yhteiskuntaoppi. Suomen oloihin sovittanut K. J. Ståhlberg.


Yksi niitä, joita vallan inhimillisesti kadehdin, on K. J. Ståhlberg. Sellainen työkyky!

Keskellä valtiollista ja yhteiskunnallista vilkasta toimintaa on hän taas tietänyt käyttää osan aikaansa kirjalliseen työhön, — sekin yhteiskuntaoloja koskeva, — sovittaessaan P. Munch'in ”Yhteiskuntaopin” Suomen oloihin. Tämän pienen, selvän oppikirjan ensimäisestä painoksesta on aikaisemmin jo, v. 1904, ilmestynyt suomennos. Toinen painos v:lta 1905 on uuden sovituksen pohjana. Siinä on supistettu toisia erikoisesti Tanskan oloja koskevia kohtia ja sen sijaan on suomalainen julkaisija siihen lisännyt tietoja Suomen yhteiskuntaoloista, jotka ovat omansa antamaan suomennokselle enemmän arvoa.

Kirjanen, 124 sivua pientä 8°, on alkuaan tarkoitettu kouluoppikirjaksi, mutta on sangen sopiva kaikille niille, jotka syventymättä asioihin tahtovat lyhyet, selvät tiedot valtiollisen ja yhteiskunnallisen elämän pääseikoista. Sellaisena on tämä oppikirja sangen suositeltava meillä, sillä epäilemättä löytyy koko joukko näillä aloilla hommaaviakin kansalaisia, joitten olisi terveellistä aluksi vähän istua koulunpenkillä. Sen voivat nyt hyvästi tehdä omassa yksinäisessä huoneessaan, Munch-Ståhlberg'in kirjanen kädessä.

Ne yleiset tiedot ja periaatteelliset lauselmat, joita teoksessa on, ovat asiallisia ja helppotajuisesti esitettyjä. Täällä ei voi tulla kysymykseen niitten tarkempi seulominen; huomautettakoon ainoastaan muutamasta kohdasta, joka ei tunnu riittävästi perustetulle. Niin on sanottu, että yleinen äänioikeus on omansa viemään siihen, että ero rikasten ja köyhäin välillä ja samoin myös erotus kansanluokkain kesken vähitellen vähenee. Kyllin tunnettua on toiselta puolen sosialistien väite, että kapitalistisessa yhteiskunnassa, olipa siinä yleinen äänioikeus tai ei, ero yhä suurenee eikä voi poistua muutenkuin äkillisen kumouksen kautta. Ja käytännössä on nähty, ett'ei yleisen äänioikeuden voimaansaattaminen toistaiseksi, oman vähäisen kokemuksemme mukaan, ole laimentanut luokkataistelua.

Toinen kohta: sivulla 98 luetellaan tavanomaisen kolmijaon mukaan tulolähteet, maa, pääoma ja työ. Eiköhän olisi ollut parempi ”maa” -käsitteen sijaan panna yleisempi sana ”luonto”?

Suomennoksena tanskalaisesta painoksesta v:lta 1905 kirjanen ei sisällä mitään viittauksia uuteen valtiolliseen elämään Venäjällä. Kun sellaisia annetaan muihin maihin nähden, olisi täydennys tässä kohden ollut tervetullut.

Ne erikoiset tiedot, jotka koskevat Suomen oloja, ovat tarkkoja, valaisevia ja niin täydellisiä kuin julkaisun ahtaissa puitteissa on ollut mahdollista. Muuta ei teoksen sovittajalta voinut odottaakaan.

Hinta on kohtuullinen, Smk. 1:25. Ulkoasu siisti. Painoksessa on ikävä erehdys tapahtunut, kun teksti sivuilta 42-48 on painettu kahtamiseen.


Einar Böök.





Päivä 39/1908.