Kuningas joka tahtoi nähdä Jumalan
Leo Tolstoin satu
Kuvalehti "Nivassa" on julaistuna Leo Tolstoin satu kuninkaasta, joka tahtoi nähdä Jumalan. Eräs paimen lupasi täyttää hänen toivomuksensa. Paimen vei kuninkaan kedolle, viittasi helottavaan aurinkoon ja sanoi:
- Katso!
Kuningas kohotti kasvonsa aurinkoa kohti ja tahtoi katsella, mutta auringonvalo häikäisi hänen silmiänsä, niin että hän kumarsi päätään ja sulki silmäluomet.
- Mitä, tahdotko että tulisin sokeaksi?! - kysyi hän paimenelta.
- Valtias, - sanoi paimen, - tämähän on vain yksi Jumalan luomistöistä. Se on vain pieni säde hänen suuruudestaan, vain pieni hiili Jumalan palavasta roviosta. Miten voisit sinä mennä hänen luokseen ja katsella häntä heikoilla kyyneltyneillä silmilläsi? Koeta nähdä Jumala toisilla silmillä.
Tämä puhe miellytti kuningasta ja hän sanoi paimenelle:
- Minä huomaan sinun ymmärryksesi ja annan arvoa sinun käsityksellesi. Mutta vastaa vielä seuraavaan kysymykseen: Mitä oli ennen Jumalaa?
Paimen ajatteli ja sanoi:
- Pyytäisin, ettei kuningas vain pahalla ottaisi. Laske!
Kuningas aloitti:
- Yksi, kaksi ...
- Ei, ei, keskeytti paimen, - pitää aloittaa ennen yhtä.
- Mitenkä voisin siitä alottaa, kun siinä ei mitään ole?
- Sanoit viisaan sanan, kuningas. Ennen Jumalakaan ei ollut mitään.
Tämä miellytti kuningasta vielä enemmän ja hän sanoi paimenelle:
- Minä annan sinulle paljon lahjoja, jos vain vastaat vielä kolmanteen kysymykseen: Mitä tekee Jumala?
Paimen huomasi kuninkaan sydämen nöyrtyneen ja sanoi:
- Olkoon, minä vastaan siihenkin. Vaihtakaamme hetkeksi vaatteita.
Kuningas riisui päältään kuninkaalliset vaatteensa, antoi ne paimenelle ja puki itse päälleen paimenpuvun. Ja paimen astui valtaistuimelle, otti valtikan käteensä, viittasi valtaistuimen juurella olevaan, paimeneksi pukeutuneeseen kuninkaaseen ja lausui:
- Näin tekee Jumala. Toiset hän asettaa valtaistuimelle, toiset hän siltä karkottaa.
Sitten paimen puki taas päälleen oman pukunsa.
Kuningas vaipui ajatuksiinsa, nuo sanat tunkeutuivat syvälle hänen sydämeensä, ja äkkiä, ikäänkuin valaistuna, hän iloisena huudahti:
- Nyt minä näen Jumalan!
Turun Lehti no 5 13.1.1910.
