Vauvenargues - Mietelmiä

1747

— Kun joku ajatus on liian heikko kannattaakseen yksinkertaista ilmaisua, on siinä merkki, että se on hylättävä. — —

— Selkeys on syvien aatteiden kaunistus.

—  Usein, kun joku ajatus tarjoutuu meille syvänä löytönä ja otamme sitä kehittääksemme, havaitsemme että se on vain sellainen totuus, joka — kiertää kaduilla ja turvilla. —

— Sota ei ole niin työläs kuin orjuus. Orjuus alentaa ihmistä siihen määrään, että hän alkaa sitä rakastaa. —

— Huonojen hallitsijain myötäkäymiset tuottavat onnettomuutta kansoille. —

— Järki ei pysty korjaamaan kaikkia luonnon vikoja. —

— Ennen kuin ryntää väärinkäytöstä vastaan, on katsottava voidaanko hävittää sen juuret. —

— Välttämättömät väärinkäytökset ovat luonnonlakeja. —

— Ei voi olla oikeudenmukainen olematta inhimillinen. —

— Kaikki riippuu tottumuksesta, jopa rakkaudessakin. —

— Voimiemme tunteminen enentää niitä. —

— Paras suosija on oma kyky. —

— Suuret miehet ryhtyvät suuriin töihin sen vuoksi, että ne ovat suuria, ja hupsut sen vuoksi, että luulevat niitä helpoiksi. —

— Järki pettää meitä useammin kuin luonto. —

— Suuret aatteet tulevat sydämestä. —

— Oikea vaisto ei kaipaa järkeä, vaan antaa sitä. —

— Kuoleman ajatus pettää meitä, sillä se saattaa meidät unohtamaan, että meidän tulee elää. —

— Intohimot ovat opettaneet ihmisille järjen. Kaikkien kansojen, samoin kuin kaikkien yksilöjenlapsuudessa on aina tunne käynyt miettimisen edellä ja on ollut sen ensi opettaja. —

— Nuoret kärsivät vähemmin omista virheistään kuin vanhojen viisaudesta. Vanhojen neuvot valaisevat mutta eivät lämmitä, niinkuin talvinen aurinko. —

— Se, joka on syntynyt tottelemaan, tottelee vielä valtaistuimellakin. —

— Ei tunnu siltä, kuin luonto olisi luonut ihmiset riippumattomuutta varten. Päästäkseen väkivallan kynsistä, täytyy alistua oikeuden alle. Oikeus tai valta, jompikumpi näistä herroista täytyy meidän valita: niin vähän me olemme luodut vapaita ollaksemme. —

— Ei ole totta, että tasavertaisuus olisi mikään luonnonlaki. Luonto ei ole luonut mitään toisensa vertaista tai kaltaista. Yleisesti hallitsevana lakina on alistuvaisuus ja riippuvaisuus. —

— Joka osaa kaikki kestää, voi uskaltaa kaikki. —

— Halveksimme paljon asioita, jotta meidän ei tarvitsisi halveksia itseämme. —

— Työn hedelmä onnautinnoista paras. —

— Tyhmyri, jolla on hyvä muisti, on täynnä ajatuksia ja asioita; mutta hän ei osaa niistä vetää johtopäätöksiä, — ja siinäpä se on. —

— Ahmari, jolla on huono ruuansulatus, on ehkä uskollisin vertauskuva useimpain oppineiden hengenlaadusta. —

— Kärsivällisyys on toivomisen taitoa. —

— Keskinkertaiset sielut eivät tunne äärimmäistä hyvää eivätkä äärimmäistä pahaa. —

E. Bk.





Päivä - viikkolehti suomalaista kulttuuria varten 3/1909.